Viime kesänä otettiin pieni irtiotto (16-20.6.2016) ja lähdettiin pidennetylle viikonloppu lomalle Puolan Krakovaan. Olin aiemmin kuullut Krakovasta paljon hyvää ja pieni historia friikki sisälläni on sinne pitkään halunnut. Niinpä buukkasin meille Finnairin suorat lennot loistavilla aikatauluilla sekä mukavan perushotellin vanhankaupungin kupeesta. Hotelli oli siis Blue Bells Apartments ja hinta-laatu suhteeltaan hyvä.
Meno lento lähti torstai iltana, joten lähdimme heti töistä päästyäni ajamaan kohti Helsinki-Vantaata. Lento Krakovaan kesti noin 2 tuntia. Perjantaina lähdettiin sitten tutustumaan kaupunkiin. Vanhaankaupunkiin oli hotellilta tosiaan matkaa muutama sata metri. Vanhakaupunki on vaikuttava näky. Krakova selvisi toisesta maailmansodasta lähes vahingoittumattomana ja sen vanhakaupunki onkin Unescon maailmaperintökohde. Keskellä sijaitsee vanhankaupungintori ja sen reunalla kohoaa Mariankirkko. Torin laidoilla on varsinkin turistien suosimia ravintoloita ja kahviloita vierivieressä. Mekin söimme täällä muutamaan otteeseen, varsinkin aamiaiset, joita ei hotelli majoitukseemme kuulunut. Keskellä toria sijaitsee Verkahalli ja kaupungintorni. Torniin myös pääsi kiipeämään, mutta näköalat eivät kuitenkaan olleet mitenkään kovin kummoiset.
Kaupungissa on myös muutamia yrityksiä, jotka järjestävät ilmaisia opastettuja kävelykierroksia kaupungin eri osissa (tippiä oppaalle tosin pitää maksaa). Päätimmekin vanhankaupungin osalta osallistua sellaiseen. Parin tunnin kierroksella, ihan hyvin englantia puhuvan nuoren oppaan johdolla, kaupungista sai paljon enemmän irti. Oikukas sää vain hieman haittasi. Koko viikonlopun aikana sää vaihteli kaatosateen ja helteen välillä. Krakova on kuitenkin niitä kaupunkeja, joissa sade ei juuri haitannut. Kaupungin sympaattisuus ja kauneus tulivat esille myös kaatosateessa.
Kävelykierrokset alkavat Mariankirkon edestä ja päättyvät Wawelin linnaan Veiksel joen rannalle. Linnassa ei vierailtu sisällä, mutta ulkopuolelta se oli myös varsin vaikuttava. Kierroksen jälkeen jatkettiin käppäilyä pitkin joenreunaa ja päädyttiin lounaalle paikalliseen ”jokilaivaan”. Tämän jälkeen kävely vanhankaupungin läpi takaisin hotellille ottamaan vähän lepoa ennen kuin lähdettiin illallisjahtiin.
Tällä kertaa päädyttiin syömään vanhankaupungintorille perinteinen Puolalainen illallinen ja hyvää oli. Paikka oli nimeltään Cafe Restaurant Europejska ja hintaa koko aterialle tuli 224 pln eli noin 52€. Ei mielestäni paha kahden hengen sapuskoista, juomista ja jälkiruista.
Lauantaina lähdettiin heti aamusta tutustumaan kaupungin juutalaiskaupunginosaan. Täällä olisi järjestetty samanlainen opastettu kävelykierros, mutta päätimme lähteä tutkimaan katuja omatoimisesti opaskirjan avulla. TOP10 oppaassa on valmiiksi tehtyjä kävelyreittejä, joita voi seurata, joten päätimme mennä sen mukaan. Hyvin päästiin kaikkiin nähtävyyksiin sekä samalla poikettiin seikkailemassa pienillä sivukaduilla. Muutamassa kirkossa kävimme myös ja johtuen katollisesta uskosta, kirkot olivat upeita ilmestyksiä. Kultaa ja koristeita muille jakaa. Kävelymme päättyi jälleen Wawelin linnaan, josta päätimme napata pienen golfauton ja oppaan alemme ja lähteä tutustumaan vielä entiseen ghetto alueeseen. Ghettoon voi toki kävellä, mutta matkaa kertyy sitten jo jonkin verran. Yllätykseksemme oppaalla oli autossa myös suomenkielinen opastus.
Päätimme myös aiemmin, että haluamme ainakin kerran käydä syömässä kunnolla ja hienosti. Niinpä tutkailimme päivän aikana ravintola tarjontaa tripavasorista ja päädyimme tekemään pöytävarauksen Fab Fusion nimiseen ravintolaan, joka sijaitsi myös melko lähellä hotelliamme. Varaus sinänsä oli turha, sillä meidän lisäksi paikalla oli vain pari muuta pariskuntaa. Parempi kuitenkin ottaa varmanpäälle. Ruoka ja palvelu oli kuitenkin erinomaista ja voin lämpimästi suositella illallista täällä. Täällä hintataso oli kalliimpi ja 3 ruokalajin ateria viinipullolla maksoi kahdelta hengeltä 410 pln eli 95€.
Sunnuntaiksi olimme buukanneet yhdistetyn päiväretken Auschwitzin keskitysleirille sekä Wieliczkan suolakaivokseen. Varsinkin Auschwitzistä sisäinen historioitsijani oli enemmän kuin innoissaan ja ehkä tunsin jopa hieman huonoa omatuntoa tästä innosta. Nykyisin Auschwitz on museo ja Unescon maailmanperintökohde. Auschwitz koostui kahdesta osasta. Auschwitz I – oli pääleiri, jonka rakentaminen alkoi toukokuussa 1940 lähelle Oświęcimin keskustaa. Nykyään alue on museona. Tänne ei pääse ollenkaan yksin kuljeskelemaan, vaan kaikki ohjataan ryhmiin, jotka kulkevat museossa oppaan johdolla. Auschwitz II – Auschwitz-Birkenau puolestaan oli varsinainen tuhoamisleiri, jonka rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1941.
Auschwitz oli koskettava ja mielenkiintoinen vierailu kohde. Koska itse tiesin aiheesta etukäteen melko paljon, ei paikka aiheuttanut sellaisia tunteen purkauksia kuin monelle. Olin jopa hieman yllättynyt siitä, monenko näin itkevän kierroksella tai sen jälkeen. Oppaamme oli erinomainen ja puhui hyvää englantia. Hän oli selvästi alan asiantuntija ja tehnyt työtä pitkään. Kierroksen aikana oli aistittavissa tietynlainen kunnioitus ja ehkä jopa pelko paikkaa kohtaan. Sunnuntai sattui sitten olemaan myös kunnon hellepäivä ja pitkä kävely ensin museossa ja sitten varsinaisella leirillä kävi voimille. Vettä kannattaa varata mukaan sillä Auschwitz II puolella ei ole lainkaan varjoa, jonka suojaan pääsisi. Hyvät kengät ovat kävelyyn myös plussaa.
Auschwitzin jälkeen hyppäsimme taas pikkubussimme kyytiin ja ajoimme Wieliczkan suolakaivokselle. Ennen kierrokselle menoa kävimme syömässä nopean lounaan kaivoksen vieressä olevassa pienessä paikallisessa ravintolassa. Kaivos kuuluu myös Unescon maailmanperintö kohteisiin. Kaivos on yksi maailman vanhimmista, ja se tuotti suolaa yhtäjaksoisesti 700 vuotta 1300-luvulta aina vuoteen 2007 asti.
Kaivoksen erikoisuuksia ovat suolasta rakennetut kappelit taidokkaine suolasta veistettyine koristeineen, patsaineen ja kruunuineen. Kaivokseen laskeudutaan puuportaikkoa pitkin 378 porrasta 64 metrin syvyyteen. Parhaimmillaan käydään 134 metrin syvyydessä (alin kerros on kuitenkin 327 metrin syvyydessä). Alhaalla odottaa opas ja noin 2-3 tunnin seikkailu luolastossa. Tunnelin koon tajuaa kun opas kertoo turistin näkevän vain noin 3 prosenttia koko tunneliverkostosta. Kaivos on ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen vierailukohde Krakovaan matkaaville. Se sijaitsee noin 17km päässä kaupungista. Helpoiten paikalle pääsee osallistumalla kansainvälisille retkille, mutta myös bussi vie perille. Bussimatka kestää noin puolituntia.
Maanantaina lentomme Helsinkiin lähti vasta illalla, joten meillä oli vielä hyvin koko päivä aikaa kaupungille. Pitkän vanhassakaupungissa nautitun aamiaisen jälkeen suuntasimme hotellille pakkamaan laukut ja kirjautumaan ulos huoneesta. Jätimme laukut kuitenkin respaan säilöön päiväksi ja näin saimme vielä vapaan loppupäivän.
Pyhitimmekin tämän päivän ostoksille. Kiertelimme vanhankaupungin Florianska ostoskadun liikkeitä sekä suuntasimme lopulta rautatieaseman yhteydessä olevaan suureen ostoskeskukseen, jossa kauppoja oli kolmessa kerroksessa. Koko paikan kiertämiseen olisi tarvittu vähintään päivä. Muutama tunti ei oikein riittänyt, mutta ehti siinäkin ajassa kierrellä sellaiset liikkeet joita ei koti suomesta löydy. Muutama paita sekä mekko kesällä tiedossa olleisiin häihin tarttui mukaan. Kun lähdimme ostoskeskuksesta alkoi sataa. Kuljimme puolijuoksua yhden sateenvarjon varassa etsimään jälleen tripadvisorista löytämäämme sushi paikkaa. Päivälliseksi vielä sushit nassuun, hakemaan hotellilta laukut ja hyppy taksiin. Kentällä oltiin hyvissä ajoin ja lennot toimivat molempiin suuntiin ilman ongelmia.
+Helppous
+Loistava kohde pidennettyyn viikonloppuun
+hintataso
+retket ja opastukset
– pidemmälle lomalle ehkä tekemisen puute
– meidän tapauksessa oikukas sää
