Teneriffa 3.12-10.12.2017 – Pieni irtiotto arjesta.

Nyt se sitten tapahtui. Minä päädyin Kanarian saarille, vaikka olen vannonut, että tässä on matka kohde jonne en rahojani ja aikaani tuhlaa. Homma alkoi oikeastaan siitä, että haluttiin Laurin kanssa molemmat jonnekin aurinkoon talvella. Itsenäisyyspäivä osui näppärästi keskiviikkoon, joten tässä sai taas viikon loman säästäen yhden lomapäivän. Eli lähtökohta oli 1vk lomaa ja aurinkoa. Minä olisin halunnut Dubaihin tai olisin ollut valmis lähtemään suorilla lennoilla myös vaikka Thaikkuihin asti, mutta Lauria ei napannut. Kompromissi oli Kanaria ja taustatyön jälkeen Teneriffa vaikutti sellaiselta meille sopivimmalta saarelta 😀

Teneriffa

Ennen reissua olin ihan toiveikas ja tuntui, että saarella olisi paljonkin näkemistä ja tekemistä. Nooo.. Me majoituimme varmasti pahimpaan turre kylään ikinä eli Playa de la Americasiin. Kyllä aika äkkiä alkoi tehdä pahaa kun ravintoloiden ruokalistat ovat suomeksi ja melkeinpä asiointikin onnistuu suomenkielellä. Lajitovereita myös näkyi ja kuului joka nurkassa. Sää ei myöskään ollut ihan sitä mitä toivottiin. Lämmintä oli kyllä, siinä 22-25 astetta, mutta tuuli oli niin kamala että teki ilmasta välillä jopa hyytävän. Rannalla ei voinut maata sillä hieno laavahiekka lensi kaikkialle.

Hotellissa oli mukava uima-allas mutta se oli varjossa suurimman osan päivästä. Parvekkeella meillä oli oma poreallas, mutta eipä siihenkään paistanut aurinko kuin aamusta. Lopputuloksena käytin koko viikon samoja ja ainoita lämpimämpiä vaatteita mitä oli mukana 😀 Majoittauduimme Vanilla Garden hotelliin, joka oli k18. Hotelli oli oikein mukava. Se oli selvästi pienempi kuin muut alueella olevat valtavat resortit. Aamiainen kuului hintaan ja oli perus hyvä, myös skumppaa oli saatavana ilmaiseksi.

Mikäli saareen haluaa tutustua kunnolla ja haluaa itselleen aktiviteettia, niin suosittelen kyllä auton vuokraamista. Se antaa vapauden liikkua milloin vain ja mihin vain. Viikossa kyllä ehtii tutustua kattavasti koko saareen. Me ei autoa kuitenkaan otettu, vaikka sitä aluksi suunniteltiinkin. Päädyttiin kahteen kokopäivä retkeen, joista toinen suuntasi Teiden tulivuorelle, Mascan vuoristokylään, rannikolle sekä katsomaan 22 metristä UNESCOn listalle päässyttä lohikäärmepuuta ja toinen puolestaan läheiselle La Gomeran saarelle. Molemmat retket olivat oikein hyviä ja niiden avulla pääsi tutustumaan saaren luontoon, jota eniten ehkä halusinkin. Oli myös kivaa vaihtelua päästä välillä pois turistikylästä.

Teiden maisemat olivat upeat, mutta siellä oli myös kylmä! Eli kun kehotetaan ottamaan takki mukaan, niin ehkä kannattaa harkita. Osalla oli ihan kunnon talvitakit. Itse menin neuleella kun ei muuta ollut ja Lauri nyt tietenkin tarkeni ihan t-paidalla. Teide on tulivuori ja Espanjan korkein huippu. Se nousee 3 718 metriä merenpinnasta ja jopa noin 7 000 metriä ympäröivän meren pohjasta! Teide on maailman kolmanneksi suurin tulivuori ja korkein Atlantin saarten vuorista. Täällä on kuulemma kuvattu myös monia leffoja ja tv-sarjoja. Eikä ihme, sillä maisemat olivat todellakin melkein kuin kuusta ja hyvin mielenkiintoiset. Tuonne Teiden huipulle olisi päässyt cabel-carin avulla, mutta edestakainen noin 15min matka maksoi 28 euroa henkilö, joten jätettiin välistä.

Masca on vuoristokylä, joka sijaitsee noin 600 metriä meren pinnan yläpuolella. Se kuuluu Tenon kansallispuistoon ja asukkaita tässä pienessä kylässä on vain vajaa 100. Kylä on pitkään saanut elää rauhassa turisteilta, jotka ovat löytäneet paikan vasta vähän aikaa sitten. Maisema on upea ja paikkaa onkin kutsuttu Teneriffan ”machu picchuksi”. Kylään pääseminen on myös osa kokemusta ja jylhien serpentiiniteiden ajo isolla turistibussilla olikin aika mielenkiintoista. Kyllä siinä useamman kerran pakiteltiin ja väänneltiin, että mahdutaan mutkista kääntymään.

Täällä on mahdollisuus myös pieneen vaellukseen kohti Mascan rantaan, jonka sanotaan olevan yksi Teneriffan kauneimmista rannoista. Me emme tänne nyt kuitenkaan päässeet, vaikka tämä oli kyllä yhtenä vaihtoehtona suunnitelmissa. Rannalle pääsee patikoimalla noin kolme tuntia yhteen suuntaan rotkoa pitkin alas. Tämä voi tehdä omatoimisesti tai järjestetyllä retkellä.

Kaktus tuotteet ja varsinkin kaktusjäätelö ja juoma olivat Mascan erikoisuuksia. Tuo jätski olikin itseasiassa todella hyvää. Juoma ei puolestaan ollut kovin kummoista. Ostin tuliaisiksi myös pienen purkin kaktushilloa, mutta sitä ei ole vielä tullut maistettua.

La Gomeralla puolestaan vastassa olivat upeat jylhät vuoristot. Saari on kokonaan laavaperäistä ja syntynyt siis tulivuoripurkausten seurauksena. Maisemat olivat kyllä upeita!

La Gomera

Saarelta löytyy jylhän vuoriston lisäksi myös vehreät aarniometsät. Saarelta löytyy myös harvinaista laakeripuumetsää. Saari on jakautunut mielenkiintoisesti kahtia: toisella puolella on karua vuoristoa ja toisella puolella vehreää metsää. Korkein huippu on Alto de Garajonay, 1 487 metriä. Selkeällä ilmalla näkyi myös muut lähisaaret.

Se minulle tuli yllätyksenä, että Teneriffa on todella suuri banaanintuottaja. Banaaniplantaaseja oli saarella vaikka kuinka paljon ja tuintui, että kaikkialla missä vain kasvoi jotain, kasvoi banaaneja.

La Gomeran saarella on myös muutama asuttu kylä ja saaren pääkaupunki on San Sebastián de La Gomera. La Gomeran erikoisuus on foneettinen vihellyskieli silbo, jota mekin kuulimme lounaan yhteydessä. Aikoinaan vihellyskieltä käytettiin laaksojen yli kommunikoimiseen. Tapa elää vieläkin ja vihellyskieli on yhä pakollinen oppiaine paikallisissa kouluissa. Saarelle matkustettaessa pitää muuten olla passi mukana, sillä se tarkistetaan lautalla sekä mennessä että tullessa.

Lisäksi tehtiin puolenpäivän meri retki, mutta se ei tuulen vuoksi onnistunut ihan niin kuin piti. Ensin jouduimme siirtämään retkeä toiseen päivään ja lopulta se järjestettiin vähän muunneltuna. Tarkoituksen oli päästä bongaamaan valaita ja delfiinejä, joita täällä elelee paljon. Valaita ei nähty, mutta delfiini kylläkin. Yhden rastin voi taas vedellä ”to do” listaan 😀 Laivalla tuuli todella kovaa ja aallot olivat välillä aika hurjia, joten ei retki ihan koko matkaa kovin nautinnollista ollut.

Lopputuloksena oli ihan onnistunut loma, mutta itseäni vaivasi tylsistyminen ajoittain. Minä kun tarvitsen ohjelmaa ja aktiviteettejä. En pysty vain makaamaan rannalla. Lauri taas taisi nauttia tästä enemmän kun minä en ollut koko ajan säheltämässä siitä mihin mennään tai mitä tehdään. Nautimme siis ruuasta ja huoneen porealtaasta. Onnistuimmekin ensimmäisen illan jälkeen välttämään ne pahimmat turre ravintolat ja löysimme oikein hyviä ruokapaikkoja. Yksi oli jopa ihan Michelin tähden tasoa, ravintola Casa Tagoro Los Cristianoksen puolella.

Koska vietimme täällä myös itsenäisyyspäivän, niin päätimme mennä juhlimaan sitä toiseen kaupungin Suomi-baareista. Kuppilan nimi oli Pipo ja saimme itsenäisyyspäivän kunniaksi todella hyvän Suomi-tapasaterian, kuohuvaa, suomalaista musiikkia sekä tietenkin näimme linnanjuhlat. Yleensä itsenäisyyspäivän traditioihin on kuulunut lähinnä linnanjuhlien seuranta ja kynttilöiden sytytys, mutta nyt ehkä tämä suomi 100-juhlavuosi vähän nosti isänmaallisuustunnelmaa. Ja hyvä meno baarissa olikin!

Ymmärrän hyvin miksi Kanaria on eläkeläisten ja lapsiperheiden suosiossa. Ilmasto on molemmille otollinen ja molemmille kohderyhmille riittää tekemistä, varsinkin lapsille on paljon kaikenlaista. Ihan jees tämä oli nähdä, mutta ei ihan heti uudelleen, kiitos. Ja pelastui viikko myös sillä, että buukkasin vuodenvaihteeseen lennot Australiaan! Todellinen seikkailu siis odottaa! Tästä lisää myöhempänä.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *